Erilainen Isomäki

Olen lukenut useimmat Risto Isomäen romaaneista. Ne ovat tieteiskirjallisuutta, pääsääntöisesti ehkä kuvaisin niitä ekotrillereiksi. Sarasvatin hiekkaa oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2005 ja se voitti Tähtivaeltaja- ja Kiitos kirjasta -palkinnot.

Viiden meren kansa ei ole lopun uhkaa vaan uusia alkuja. Risto Isomäki on kolunnut linnavuoria, jätinkirkkoja ja muita muinaismuistoja Saarenmaalla ja eri puolilla Suomea kirjaa varten. Kirja on saanut innoituksensa suurelta osalta uudesta arkeologisesta, kielitieteellisestä ja geenivirtoja koskevasta tutkimuksesta. Kirja on kuitenkin kaunokirjallisuutta, kuvitteellinen kertomus siitä, mitä on voinut tapahtua.

Kuuntelin Helsingin kirjamessuilla Risto Isomäkeä, kun hän haastattelijan puuttuessa kertoi yksin lavalla kirjansa synnystä. Tiesin silloin, että tämän kirjan haluan lukea ja myös kenelle kirjan annan joululahjaksi. Vielä kiinnostavammaksi kirjan teki se, että Isomäki tiesi kertoa Lahden seudun vanhimman asutuksen arvioitavan nykyään 10.600 vuoden ikäiseksi. Siellä suunnallahan olen lapsuuteni ja nuoruuteni viettänyt.

Risto Isomäen kirjoitustyyli on omanlaistaan, tarinat tällä kertaa lyhyempiä ja jos voi sanoa tavallista hellemmällä kädellä kirjoitettuja. Kerrotaan suomalaisuuden alkujuurista, ei aivan liian suurista tuhoista (vaikka tuhojakin kirjassa on, paljon). Synkkyydessään upea kansi ja kirjan kaunis ulkoasu on Jussi Karjalaisen käsialaa, erityiskiitokset Into-kustannukselle myös siitä!

2 vastausta artikkeliin “Erilainen Isomäki”

  1. On kyllä mahtava! Olin myös kirjailijan ”lukupiirissä” Ja todellakin tuntuu toisaalta enemmän kuvansa romanttista kaunokirjallisuutta kuin historiaa. Muuta en ole Isomäeltä lukenut mutta, varmasti tulen lukemaan jossain vaiheessa. Ja samaa mieltä kirjan kannesta. Upea!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *