Rouva C:n matkassa

Minna Rytisalo on kertonut, että hänen Minna-nimensä takana on Minna Canth, joten romaanin kirjoittaminen Canthista oli ikäänkuin kohtalo. Luin kirjan lukupiiriämme varten, vaikka olisin sen lukenut joka tapauksessa, koska Rytisalon esikoinen Lempi teki minuun vaikutuksen pari vuotta sitten.

Lukupiirissämme oli mielenkiintoista havaita, kuinka lukijat jakaantuivat kahteen joukkoon: niihin, joiden mielestä fiktiivisen romaanin kirjoittaminen oikeasti eläneestä henkilöstä, jolla on yhä elossa olevia sukulaisia, ei ole hyvä asia – ja niihin, jotka olivat lukeneet romaanin romaanina, eivätkä olleet antaneet todellisuuden liikaa häiritä lukukokemusta. Itse kuulun tuohon jälkimmäiseen ryhmään. Päätin erityisesti, etten lue ennakkoon mitään Canthin elämästä ja että otan hänen omat kirjansa esiin vasta ensi vuonna, joka on virallinen 175-vuotisjuhla. Sitten oli mielenkiintoista lukea kirjan lopusta, mitkä asiat olivat totta ja mitkä fiktiota.

Rytisalo on taitava kirjoittaja, hänen kirjailijaäänensä on kaunis ja tarkka. Rouva C:n nuoresta Mina-tytöstä kasvaa suurperheen äiti, lehtiin tarkkoja havaintoja kirjoittava lehtorin rouva. Haluan kuvitella, että Ferdinandin ja Minnan avioliitto on ollut yhtä rakastava, kuin mitä se kirjassa oli. Että Ferdinand oli kannustava aviomies, jonka rakkaus luontoon ja vaimoonsa oli aitoa. Ja sitten Ferdinandin melko varhainen kuolema oli viimeinen sysäys Minnan matkalla suomalaisen kirjallisuuden uranuurtajaksi, naisten asiaa ajaneeksi yhteiskuntakriitikoksi. Tätä kirjaa on helppo suositella moneen suomalaiseen joulupakettiin.